Jotkuthan ajattelevat, että elämä olisi vain yksi iso matka. Ja totta tosiaan, matkahan se on. Tällä hetkellä vaan satun omalla matkallani olemaan ihan helvetin eksyksissä. Mutta toisaalta, jos kulkee pelkästään moottoriteitä, jää parhaimmat maisemat näkemättä.
En taidakaan puhua enempää matkoista. Kaikki olennainen tuli jo sanottua.
Enkä tässä viestissä julkaise runoa, vaan katkelman novellistani "Onko vielä pitkä matka jonnekin". Toivottavasti te ette ole matkalla ei minnekään, niin kuin novellini hahmo.
Kiitos.
--
Vaikka oma napa onkin kauempana, ei se ole koskaan ollut näin lähellä. Jokainen on tärkein kaikille; työyhteisöissä, perhepiireissä, naapuristoissa, ystävien kesken. Kuitenkaan et ole kenellekään enemmän kuin joku toinen. Sinä et ole tärkeä.
--
Olin liian väsynyt sulkemaan silmäni, joten nukuin valveilla. En ollut koskaan nähnyt niin pahoja painajaisia.
Kun viimeinen maksettu lehti oli kasautunut päälleni, kuolin eteisen lattialle. Puhelimestani loppui akku. Ehkä joku sen jälkeen yritti soittaa, toivottaa hyvää joulua. Yhtään joulukorttia en saanut. Ehkä tajusin jossain vaiheessa, ettei kukaan sittenkään pitänyt minua tärkeimpänään. Enkä minä ketään. Ei poissaoloani huomattu. Ja kun napani oli lähestynyt minua, tajusin kai, että siinähän se oli koko ajan ollut.
-Masisnaama
